|
|
Post by aye on Jul 4, 2007 12:06:41 GMT -5
Dawn käveli kohti kahvilaa pienesti hymyillen ja tyytyväisenä siitä, että oli löytänyt näinkin hyvän paikan, johon kykeni jäämään asumaan hieman pitemmäksi aikaa. Hän oli jopa ajatellut lopettavansa kokonaan asuntojen etsinnän, sillä paikkahan vaikutti asuttavalta ja täysin viihtyisältä. Dawn kuuli puhelimensa soivan, ja hän kaivoi sen laukustaan. Hän hymyili huomatessaan ystävänsä soittavan ja vastasi puheluun. Yllään Dawnilla oli musta kietaisuhame ja valkoinen toppi. Väriä kuitenkin toivat hänen ruskea ihonsa sekä kaulakorut ja rannekorut, joita hän piti päivittäin. Hän keskusteli puhelimeen naurahtaen aina välillä ja kulki hymyillen eteenpäin.
Hän saapui kahvilaan ja naurahti pienesti puhelimeen. Hänen ystävänsä siis eivät olleekaan unohtaneet häntä, vaikka hän olikin tiennyt alusta alkaen, että niin ei tulisikaan käymään. Hän käveli kahvitiskille ja sanoi puhelun lomasta myyjälle haluavansa cappucinon. Hän huomasi, että hankaluuksia tulisi olemaan hetken kuluttua, sillä toisessa kädessään hän piteli kännykkäänsä, ja toisessa kädessään hänellä oli laukkunsa, sekä pieni muovikassi, jonka logo paljasti tämän käyneen kaupungilla hetki sitten. Dawn yritti vaihtaa puhelinta toiseen käteensä, jotta kykenisi maksamaan, ja ottamaan kahvin vastaan, mutta se vain ei kertakaikkiaan onnistunut. Hänen oli laskettava laukkunsa tiskille ja muovikassinsa maahan, jotta kykeni kaivamaan yhdellä kädellä kukkaronsa laukusta. Hän hymyili kokoajan ja keskusteli puhelimeen. Hän piti kuitenkin huolen siitä, ettei myyjäkään tuntenut itseään hyödyttömäksi, joten hymyili tällekin ystävällisesti puhelunsa lomasta. Hän ojensi rahoja myyjälle ja tuo antoi hänelle kahvinsa. Dawn jäi vielä seisomaan tiskin viereen, sillä oli mahdotonta päästä istumaan pöytään ilman lisäkättä.
//Elikkäs Kanelitanko ja Leith ^^
|
|
|
|
Post by kanelitanko on Jul 4, 2007 12:27:45 GMT -5
Leith astui sisään kahvilaan kantaen muutamaa vaatekassia. Hän oli juuri tullut kaupungilta, ja hänen matkaansa oli tarttunut muutama kassillinen tavaraa - lähinnä uusia vaatteita, mutta muutama matkamuistoesinekin oli vaatinut päästä mukaan. Päivä oli ollut kaunis, mutta kaupunkipäivän jälkeen Leith oli väsynyt, ja ajatteli, että pieni kahvi virkistäisi hieman oloaan. Sen jälkeen hän voisi mennä viemään ostokset laukkuunsa ja mennä vielä katselemaan asuntolan ympäristöä. Hän oli saapunut sinne vasta eilen, eikä silloin jaksanut perehtyä kamalasti asuntolan alueisiin, kun oli väsynyt pitkästä lentomatkasta.
Mies pujotteli kahvilan pöytien seasta tiskille laskien kassinsa hetkeksi maahan. Tämä vilkaisi naista kassiensa, kahvinsa ja puhelimensa kanssa nopeasti kääntäen katseensa sitten ruokalistaan kääntäen katseensa sitten nopeasti takaisin naiseen huomaten tämän pienen ahdingon.
"Tarvitsetko apua?" Leith kysyi kohteliaalla äänensävyllä naiselta vilkaisten tämän puhelinta ja sitten laukkua tiskillä. Pieni virne kohosi miehen huulille. "Voin vaikka kantaa kassisi", Leith ehdotti kohottaen kulmiaan.
|
|
|
|
Post by aye on Jul 4, 2007 14:08:44 GMT -5
Dawn kohotti katseensa mieheen, joka oli hetki sitten saapunut kahvilaan. Toinen oli kohteliaasti aikomassa auttaa Dawnille, mikä hänelle itselleen kävi enemmänkin kuin hyvin, kun hänen omat kätensä eivät riittäneet. Dawn nyökkäsi pienesti tuntemattomalle miehelle ja hymyili kiitokseksi, nappasi cappucinonsa tiskiltä ja keskusteli vielä hieman puhelimeen. Hän kuitenkin oli nyt kuuntelualalla, sillä puhelu tuntui olevan päättymäisillään. Dawn sanoi vielä muutamia sanoja puhelimeen, ja lopetti sitten puhelun naurahtaen pienesti. Tämän jälkeen hän käänsi katseensa häntä avustaneeseen mieheen.
"Kiitos", hän sanoi hymyillen ja laskien cappucinomukin pöydälle. "Liikaa tavaraa ja vain kaksi kättä", hän sanoi naurahtaen pienesti ja jättäen katseensa mieheen.
//lyhyttä
|
|
|
|
Post by kanelitanko on Jul 4, 2007 14:14:01 GMT -5
Leith hymyili sokerista veistettyä hymyä Dawnille ja otti nopeasti omat kassinsa, ja sitten Dawnin kantamuksen seuraten naista pöytään. Hän laski Dawnin kassit tämän penkin viereen mennen sitten istumaan pöytään Dawnia vastapäätä vetäen tuolia pois pöydän alta istuutuen siihen sitten. Mies laski omat ostoksensa jalkoihinsa pidellen kasseja pystyssä jalkojensa avulla, etteivät ne kaatuisi. Hän ei tosiaan jaksaisi alkaa kerätä pientä tilpehööriä, mitä oli ostanut, kahvilan lattialta.
"Se on tosiaan usein aika pulmallista", Leith sanoi pyöräyttäen sitten silmiään. "Olenpa huolimaton. Olen Leith, Leith Hepburn", Leith esitteli itsensä kohteliaasti ojentaen kättään Dawnille pöydän yli puristettavaksi. "Saanhan istua tähän?" Mies kysyi vielä varmuuden vuoksi. Jospa nainen, jota tämä oli auttanut, odottaisi seuraa. Silloin Leith ei olisi tervetullut.
|
|
|
|
Post by aye on Jul 4, 2007 14:27:31 GMT -5
Dawn hymyili ystävällisesti ja tarttui toisen ojennettuun käteen esitellen samalla itsensäkin. "Dawn Jarret", hän sanoi ja istui sitten itsekin. "Seura kyllä kelpaa", hän sanoi vastaten toisen kysymykseen. Tosiaan, tässä hänen edessään nyt istui ensimmäisiä ihmisiä, johon hän on tutustunut Cabin Innissa olonsa aikana. Juurihan hän vasta on saapunutkin, eikä siksi ole tavannut vielä muita kuin vastaanottovirkailijan. Makuusalikin oli kaikunut tyhjyyttään, kun Dawn oli vienyt tavaransa sinne. Mies luultavasti asui myös Cabin Innissä, sillä tähän kahvilaan tuskin kovin moni muu eksyi, vaikka olisihan se ollut suotavaa - ja toisaalta hyvinkin todennäköistä.
"Lomailet Cabinissa?" hän kysyi ja pyöritti lusikkaa capucinomukissa, mutta piti katseensa Leithissä. Mies oli ainakin antanut täydellisen alkuvaikutelman. Dawn katsahti hetken kuluttua laukkuaan ja otti kännykkänsä pöydältä, johon sen hetki sitten oli laskenut, ja nosti laukkunsa syliinsä. Hän laittoi kännykän laukkuun ja laski sen sitten takaisin tuolinjalan viereen - missä hän toivoi sen olevan turvassa, vaikka hän ei sitä silmällä koko aikaa pitäisikään. Tämän jälkeen hän hymyili ystävällisesti ja joi hieman capucinostaan.
|
|
|
|
Post by kanelitanko on Jul 5, 2007 3:20:36 GMT -5
Leith hymyili puristaen Dawniksi itsensä esitellyn naisen kättä laskien oman kätensä sitten syliinsä. Hän katseli pöydän toisella puolella istuvaa naista mielenkiintoisena. Leith kohotti katseensa tarjoilijattareen, joka tuli pöydän luokse.
"Sinulla onkin jo juomaa", Leith sanoi katsahtaen cappuchinomukia Dawnin edessä, "minä voisin ottaa caffè latten." Tarjoilijatar nyökkäsi ja sanoi, että se tulisi pian. Leith hymyili nuorelle työntekijälle kääntäen katseensa sitten Dawniin.
"Se on vielä vähän auki, saatan olla lomalla, tai saatan jäädä pidemmäksikin aikaa", hän sanoi hymyillen vinosti antaen katseensa liukua Dawnin kullanruskeita hiuksia pitkin katsoen sitten naisen kauniisiin, ruskeisiin silmiin. "Entäpä sinä? Lomailemassa vai?"
|
|
|
|
Post by aye on Jul 5, 2007 3:31:02 GMT -5
Dawn hymyili ja naurahti pienesti ennen kuin vastasi. "No, itseasiassa sain työtarjouksen Melbournesta, ja muutin sen perässä tänne.. Yritän edelleen etsiä sopivaa asuntoa, mutta toisaalta ei täälläkään huono olisi", hän sanoi hymyillen ja pyörittäen lusikkaa jälleen kahvimukissa. Hän kohotti pienesti toista kulmaansa ja joi jälleen hieman.
Dawn nyökkäsi miehen itsensä vastaamalle ja hymyili pienesti edelleen. "Oletko jo kauankin oleskellut täällä?" hän kysyi ja katsahti yläviistoon Cabinin suuntaan viitaten kysymyksellään siihen. Tämän jälkeen hän käänsi katseensa takaisin Leithiin ja hymyili pienesti edelleen. Dawnin katse kävi tämän käsissä, mutta nousi sitten taas tämän kasvoihin.
|
|
|
|
Post by kanelitanko on Jul 5, 2007 3:35:37 GMT -5
"Mitä sitten teet työksesi?" Leith kysyi ottaen tarjoilijattarelta saamansa kahvimukin laskien sen nopeasti pöydälle. Kuuma kahvi poltti jopa mukin läpi, ja siitä hohkaava lämpö tuntui mukavalta Leithin käsiä vastaan. Hänkin pyöräytti lusikkaansa kupissa muutaman kerran vastapäivään, kunnes otti pienen hörpyn juomaa. Kuumuus sai miehen irvistämään hieman, mutta Lieth piti kuitenkin naamansa aika peruslukemilla.
"Eei, tulin vasta eilen", Leith naurahti hiljaa. "En ole vielä oikein perillä asuntolan alueista, joten ajattelin kohta lähteä katselemaan niitä, kunhan olen saanut kahvini juotua", mies kertoi pyöritellen lusikkaansa hiljakseen mukissa katse kuitenkin Dawnissa. Kohteliastahan se vain oli katsoa keskustelukumppania silmiin samalla kun jutustelee.
|
|
|
|
Post by aye on Jul 5, 2007 3:42:51 GMT -5
Dawn hymyili edelleen ja kohotti pienesti toista kulmaansa ennen kuin vastasi toiselle. "Opetan surffausta.. Työ tosin tapahtuu kursseittain, ja tällä hetkellä ei vielä kursseja minulla ole, mutta kaipa niitä piakkoin tulee", hän sanoi ja hymyili pienesti.
"Tulit eilen? Samoin.. Olen vasta ehtinyt käydä hieman kaupungilla, ja siihen se sitten onkin jäänyt.. Vaikuttaa silti viihtyisältä paikalta jäädä vähän pitemmäksikin aikaa", hän sanoi naurahtaen pienesti, ja kääntäen katseensa seuraamaan ohikulkevia ihmisiä. Hän hymyili pienesti ja siirsi toisella kädellään pitkät hiuksensa taakseen, pois kasvoilta, ja edestä.
|
|
|
|
Post by kanelitanko on Jul 5, 2007 3:51:16 GMT -5
Leith nyökkäsi.
"Surffausta.. enpä ole koskaan perehtynyt siihen lajiin paremmin", hän sanoi hörpäten taas kahvimukistaan juomaansa. Se ei ollut enää niin kuumaa, mutta kuitenkin vielä lämpöistä. Hän laski katseensa hetkeksi kahvimukiinsa nostaen sen kuitenkin sitten takaisin Dawniin vastaten tälle.
"Minäkin kävin kaupungilla äsken", tämä naurahti. Mikä sattuma. Cabin Inn vaikutti tosiaan hyvältä paikalta, ja sen ihmisetkin vaikuttivat mukavilta - mitä nyt oli yhteen törmännyt, ellei työntekijöitä laskettu mukaan. "Missä makuusalissa nukut, vai onko sinulla yksityishuone?" Leith kysyi sitten pienen hiljaisuuden jälkeen, josta mies ei pitänyt yhtään.
|
|
|
|
Post by aye on Jul 5, 2007 3:58:02 GMT -5
"Jäin surffaukseen koukkuun jo nuorena - enkä ole sen jälkeen päässyt irti", hän sanoi hymyillen ja juoden jälleen hieman capucinostaan. Hän tosiaan rakasti surffausta, se oli kuin hänelle luotu - tai hän oli kuin luotu surffaamaan. Kaikki se mitä kuului surffaukseen, kuului myös osaksi Dawnia. Hän mietti mikä mahtoi olla Leithille sama, kuin hänelle oli surffaus.
"Asun makuusali nelosessa", hän sanoi ja hymyili hieman. "Yksityishuonekaan ei olisi ollut pahitteeksi, mutta toisaalta olen tottunut pieneen hälinään, ja onhan se mukava saada uusia ystäviä.. Entä sinä?" hän kysyi ja piti käsiään capucinomukin vieressä pöydällä.
|
|
|
|
Post by kanelitanko on Jul 5, 2007 4:03:27 GMT -5
"Eli surffaus on kuin huumetta sinulle", Leith naureskeli. Mies tiesi tunteen, mistä Dawn oli juuri äsken selittänyt; Leithille saman asian ajoi kirjoittaminen. Se oli Leithille erittäin rakas tapa, eikä hän voisi päästää siitä irti mitenkään. Hän rauhoittui kirjoittaessaan, ja mies nautti, miten hän pystyi purkamaan tunteitaan paperille kynän päästä.
"Ihanko totta? Minäkin olen majoittunut sinne", Leith sanoi kuulostaen yllättyneeltä - ja sitähän hän olikin. "Harkitsin ensin ykityishuonetta, mutta tulin siihen tulokseen, etten tarvitsisi sellaista - eihän sitä koskaan tiedä, milloin täältä lähtisi", Leith sanoi tarkkaillen Dawnia. Tämäpä yhteensattuma! "Tietysti uusia ystäviäkin on mukava saada", Leith virnuili.
|
|
|
|
Post by aye on Jul 5, 2007 4:24:27 GMT -5
Dawn kohotti hymyillen toista kulmaansa ja naurahti. "Mahtava sattuma", hän sanoi ja tarttui toisella kädellään capucinokupin korvasta kiinni, muttei vielä nostanut sitä mihinkään. Sattumia tosiaan oli ollut tänään jo monenlaisia - hän oli tavannut kaupassa vanhan pikkuserkkunsa. Dawnista oli mukavaa, että hän oli nyt jo tutustunut ainakin yhteen ihmiseen, joka asuisi hänen kanssaan samassa huoneessa. Hän oli siis myös tyytyväinen, ettei tämän henkilön kanssa ainakaan vielä ollut tullut mitään suurempia eripuria, vaikka Dawn harvoin tosin sillaisiin pääsikään. Jos hän huomasi kireyttä ilmassa, hän yleensä yritti vältellä aihetta, josta se purkautuisi. Tosin olisihan se ihan järkevääkin joskus antaa tunteiden tulla kokonaan ulos, mutta Dawnilla ei ollut ainakaan pitkään aikaan vielä ollut mitään suurempia suuttumuksen asioita. Ne vain eivät olleet osa häntä.
"Tosiaan, kuin huumetta", hän sanoi naurahtaen pienesti. "Kannattaa kokeilla, suosittelen", hän sanoi surffaukseen liittyen. "Oletko vielä muita samassa huoneessa asuvia tavannut?"
|
|
